Vahva kunta on mahdollisuus

Keskustelu kuntauudistuksesta on käynnistynyt kiihkeänä. Ennen kuin selvitys/esitys ammutaan alas puoluepoliittisista syistä, tunnekiihkon vallassa, omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen tai aluepolitiikkaan vedoten on syytä miettiä Suomea ja sen tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Valtiolta ei ole odotettavissa kunnille lisää apuja, lakiin perustuvia vaatimuksia kylläkin. Kaikkia tehtäviä kunnista ei voi siirtää valtiolle. Vahva peruskunta lienee ainoa mahdollisuus pelastaa Suomi sellaiseen muotoon, että kestämme tulevaisuuden. Jos meillä kunnissa nyt tuntuu siltä, että rahat eivät riitä, tulevaisuudessa ei ole tätäkään vähää jäljellä. Luulen, että aika harvassa valtiossa ollaan Suomen kaltaisessa tilanteessa. Tarkoitan mahtavaa palveluarsenaaliamme suhteutettuna palveluiden maksajien määrään. Kuinka moni työikäinen on yksityisellä sektorilla töissä eli tuo ”ulkopuolelta” rahaa kuntapalveluiden järjestämiseen ja kuntapuolen palkkojen maksamiseen? 1970 – luvulla tilanne oli se, että meillä oli 50 lasta tai senioria 100 työikäistä kohti. 2025 tilanne on 70 lasta tai senioria / 100 työikäistä. Puhumme siis hienoilla termeillä huoltosuhteesta ja heikkenemisestä.

 

Kuntauudistus on mahdollisuus pelastaa hyvinvointivaltio nimeltä Suomi. Kuntarakennetta on muutettava ja tiivistettävä ja verojakin joka tapauksessa korotettava ja menoja leikattava. Tuskin kuntauudistusta voidaan perustella siten, että pystyttäisiin parantamaan palveluita. Pikemminkin on kyse siitä, että jotain palveluita ylipäätään voidaan säilyttää. Kunnissa leikkaukset eivät tule riittämään, vaan palveluita on järjestettävä uudelleen. Kuntatasolla puhutaan nykyään helposti lillukanvarsista ja pika-avuksi päättäjät käyttävät juustohöyläystä menoihin. Se ei valitettavasti riitä enää pitkään, vaan kyse on lähinnä pään pistämisestä pensaaseen. Vahvan peruskunnan positiivinen asia on päätösvallan ja rahojen keskittyminen samaan paikkaan. Nykytilanteessa kuntayhtymien ylläpitäminen on jossain määrin uhka demokratialle ja johtaa päätösvallan etääntymiseen. Meidän on nyt aidosti mietittävä sitä, mitkä ovat kuntiemme tehtävät ja miten pystymme ne hoitamaan?

 

Meidän päättäjien tehtävä on mahdollistaa perusoikeuksien toteutuminen kaikille kansalaisille. Erot kuntien välillä ovat kasvaneet ja ei ole oikein ajatella tilannetta vain oman napansa ja kuntansa kannalta. Jos minä voin nyt kohtuullisen hyvin, viis naapureista. Me kuntapäättäjät emme itseksemme pysty ratkomaan nykyisillä välineillä kuntiemme tilanteita. Näen kuntauudistuksen yhtenä mahdollisuutena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, jossa hallinto kevenee ja palveluita pystytään tarjoamaan niitä tarvitseville. Minä en pelkää sitä, että palvelut siirtyisivät kauemmas, pelkään sitä että ne loppuvat kohta kokonaan. Menen mielelläni terveysasemalle tai kirjastoon vähän kauemmaskin, jos tiedän, että näin myös lapsilleni voidaan turvata kyseiset mahdollisuudet. Pelkällä velanotolla ja verojen korotuksilla emme tilanteista selviä. Parinkymmenen vuoden kuluttua iso osa kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa huikeasti. Kuntauudistus on mahdollisuus luoda talouskasvulle edellytyksiä, vähentää hallintoa ja turvata palveluita. Näin haluan uskoa. Siksi toivon kuntauudistuskeskusteluun järkeä, tietoa, malttia ja halua katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. Sotien jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltiomme ja meidän kunnia asiamme on nyt rakentaa se tuleville sukupolville 2000 – luvun mahdollisuuksien mukaisesti, lapsiamme ajatellen.

 

 

Sari Niinistö

kuntaliiton valtuutettu (kok)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Kuuntelin eduskunnassa hallituspuolueiden johtavien poliitikkojen puheita. Nyt he avoimesti myöntävät, että suurkunnat eivät tuo säästöjä! Silloin on syytä miettiä, että mitä sitten kaiken runttaamisen takana on, jos säästöjä ei saada? Minäpä kerron:

Ensiksi totean, että tilastot ovat lahjomattomia. Niiden todistusvoimaa ei voida kiistää. Tilastoista selviää, että kaikkein tehokkaimmin toimivat keskikokoiset kunnat/kaupungit. Kaikkein huonoimpia tässä suhteessa ovat suuret kaupungit. Säästöjä ei siis tule.

Suuret kuntayksiköt ovat myös byrokraattisempia, kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet ovat pientä kuntaa vähäisemmät. Esimerkiksi entisessä Valkealan kunnassa oli ennen koulunjohtajan ja kunnanjohtajan välissä yksi virkaporras. Nyt niitä on kolme. Paljon puhuttuja hallintohimmeleitä on suuren kunnan sisällä enemmän kuin pienessä.

Jos siis perimmäinen tarkoitus on saada kustannussäästöjä, niin mistä niidä saadaan? Ainoa vaihtoehto on palvelujen karsiminen. Sen jälkeen voidaan kysyä, että mistä niitä suuressa talousalueen kokoisessa kunnassa karsitaan? Vastausta ei tarvitse pitkään miettiä: palvelut karsitaan reuna-alueilta ja keskitetään yhteen paikkaan.

Seurauksena on siis palvelujen alasajo maaseutukuntien alueilta. Näin on tapahtunut Kouvolassa ja Salossa, jotka ovat Virkkusen mallin mukaisia suurkuntia. Näin tulisi tapahtumaan koko maassa.

Syksyllä valittavat kuntien ja kaupunkien valtuustot tekevät päätökset kuntaliitosten puolesta tai vastaan. Siksi tulevat kunnallisvaalit ovat kansanäänestys lähipalvelujen puolesta tai niitä vastaan.

Näyttää kuitenkin siltä, että jo sitä ennen Virkkusen paperi heitetään roskiin.

Sen jälkeen ensimmäisenä tehtävänä on järjestää sairaanhoito aivan uuteen kuosiin. Muut palvelut hoituvat hyvin kaikenkokoisten kuntien toimesta.

Pentti Järvi

Onko kerättyä tietoa jo tehdyistä kuntien yhdistymisistä?

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Lue aikaisempien kuntakokeilujen tutkimukset. Keskittäminen ei kertakaikkiaan ole mahdollisuus.

Arvo Kuusela

Mikä tässä asiassa on kuntalaisten kannalta tärkeätä on se että niistä asioista ylipäätänsä huolehditaan mistä nyt huolehditaan kunnan toimesta. Se on kuntalaiselle tärkeätä että pääsee lääkäriin tarvittaessa ja että tiet aurataan ja hiekoitetaan ja asfaltointi pidetään kunnossa, katuvalot palavat, jostain löytyy poliisi, lääkäri, apteekki, kela ja muu tarvittava virka-apu. Kraanasta pitää tulla puhdasta vettä ja viemärin pitää viedä jätevedet mennessään. Jätteet kerätään ja jätteistä huolehditaan, jätevedet puhdistetaan.

Mutta joskus myös oman kunnan säilyminen ja sen itsenäinen asema on yllättävän tärkeätä monelle kuntalaiselle.

Tässä on sellainen ristiriita että vaikka kuntalaiset haluaisivat kunnan säilyvän erillisenä ja itsenäisinä niin kunnalla ei ehkä ole varaa hoitaa kunnan muita palveluita, koska pienssä kuntayksikössä asioiden hoito tulee liian kalliiksi, eivätkä kuntalaiset halua maksaa korkeita veroja vaan muuttavat ehkä mieluimmin muualle.

Tämä asia voitaisiin ratkaista seuraavalla tavalla.

Ei sen tarvitse välttämättä olla kunta joka näistä käikista tärkeistä asioista huolehtii.

Kun kuntien yhdistäminen on niin vaikea asia niin olisiko silloin helpompaa jos sellaisilta kunnilta, joiden on vaikeata huolehtia taloudellisesti jostain kuntalaiselle tärkeästä asiasta, otettaisiin vastuu tästä asiasta kokonaan pois ja se vastuu annettaisiin jollekin yksikölle joka muodostettaisiin riittävän suureksi, toisin sanoen siihen liitettäisiin riittävästi kuntia optimin taloudellisuuden saavuttamiseksi. Näin ollen palvelujen kustannukset tulisivat kuntalaisille halvemmiksi.

Ongelma tässä asiassa on tietenkin verotus. Kustannuksista pitäisi huolehtia jotenkin muuten kuin kuntalaisia verottamalla, vaikkapa niin että palvelujen käytöstä velotettaisiin suoraan palvelujen käyttäjiä.

Voitaisiin kuvitella että näin muodostuisi tuota pikaa kuntia joilla ei olisi enää mitään tehtäviä ja tekemistä, tai ehkä jotain sentään, vaikkapa latuverkoston ja kuntopolukuverkoston ylläpito, ja ehkä pitäjänmuseon ylläpito. Mutta kunta pysyisi silti itsenäisenä ja valtuusto voisi kokoontua säännöllisesti, joko päättämään jäljellä olevista asioista, tai sitten vain seurustelemaan rattoisasti.

Käyttäjän tonyvuori kuva
Tony Vuori

Tässä on Arvolla kehityskelpoisia ideoita. Käyttömaksu erilaisille palveluille on ongelmallinen ehkä siinä mielessä, että kaikilla ei olisi varaa niihin. Sen vuoksi verottaminen (vaikkakin kunnallinen tasavero) on se miten palvelut voidaan yrittää tarjota kaikille.

Isoin ongelma lienee se, että palvelutaso on nostettu liian korkealle. Kunta, joka joutuu tinkimään peruspalveluista, ei saisi hassata rahaa mihinkään erikoiseen. Investointeja täytyy tietysti tehdä tulevaisuutta ajatellen, mutta miten näiden kannattavuutta (siis ettei tule pahasti takkii ja edes omillaan pysyttäisiin) voidaan sitten arvioida. Nykyäänkin ajetaan verontuloilla kustannettavaksi yhtä jos toistakin ideaa vastoin järkisyitä.

Tuloksellisin tapa puuttua nykyiseen tilanteeseen olisi määritellä tärkeät ja ei niin tärkeät palvelut. Ja itse asiassa kun näistä on poliittista erimielisyyttä, ei tulla koskaan saavuttamaan yhteistä linjaa. Siksi tällaiset isot kuntauudistukset ovat varmastikin väistämättömiä vaiheita prossessissa, jossa tullaan lopulta taas toteamaan se, että ei tässä oikeen mikään toimi eikä rahat riitä mihinkään. Ennustan, että lopulta tullaan karsimaan palveluja.

Ollaan saavutettu eräänlainen huippu tässä, että annetaan kuntalaisille valtion lupaamana joitakin palvelutakuita. Uhkasakkojakaan ei voi laittaa toteen persaukisille kunnille. :)

Uskon että seuraava asia on julkinen vaikkei julkisuudessa olekaan ollut, joten uskallan mainita esimerkkinä. Vantaa ei ole suoriutunut lastensuojelulain asettamista määräajoista mitä tulee lastensuojeluntarpeen selvittämiseen. Aikaa tähän lastensuojeluntarpeen selvittämiseen on lain mukaan hitaimmillaan kolme kuukautta, joka sekin on aika pitkä aika. Lain asettamat määräajat ovat ehdottomia, eli kunnille asetettu tavoite on että määräaikaa noudatetaan kaikissa tapauksissa. Vantaalla vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla näitä määräaikoja onnistuttiin noudattamaan 31 %:ssa tapauksista. Aikamoinen pohjanoteeraus, eikö? Valitettavasti Vantaa ei ole tässä mitenkään ainutlaatuinen tapaus. Ja mainittakoon Vantaan hyväksi, että ongelma on tiedossa ja sen korjaamiseen on tartuttu niin rahalla satsaten (henkilökunnan palkkaaminen) kuin myös pohtien ilmoitusten syitä ja sitä voidaanko näitä ennaltaehkäistä. Viime vuonna lopulta päästiin koko vuoden tilastossa 60 %:n onnistumiseen. Tälle vuodelle on satsattu lisää resursseja ja jatkossakin joudutaan huolehtimaan että päästään täydelliseen onnistumiseen määräaikojen noudattamisessa ja pysytään siinä.

Kysynkin nyt, että onko palveluyhteiskunnassa menty jo liian pitkälle. Väitän että meillä on oma kreikkailmiömme, eli valtapuolueet eri hallituskausina ovat erilaisina palvelutakuineen saattaneet meidät isolla velalla nykytilanteeseen. Voitaisiinko joistain palveluista tinkiä?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Siteeraan Turun Sanomien entisen päätoimittaja Ari Valjakan kolumnia tänäisestä Karjalaisesta "Hallituksen kuntauudistuksen väärä tahti on haaste medialle":
"Joensuusta ensi tiistaina aloitettava 18 paikkakunnan infokierros hallituksen kuntaesityksestä on kosmeettista laastaria hallituksen ylimielisesti kansalaisten ja päättäjien välille repimän avohaavan peittämiseksi.

Onnistuakseen esitys olisi edellyttänyt kansalaisten kuulemista jo ennen karttaharjoitusten julkaisemista. Se ei ole myöhäistä vieläkään."

Heijasteleeko siteeraus puoluepoliittisia syitä, tunnekiihkoa tai omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen taikka aluepolitiikkaan vetoamista?

Ajatteleva ihminen voisi myös tehdä kriittisiä johtopäätöksiä huomiosta "Valtiolta ei ole odotettavissa kunnille lisää apuja, lakiin perustuvia vaatimuksia kylläkin".

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

"Vahvan peruskunnan positiivinen asia on päätösvallan ja rahojen keskittyminen samaan paikkaan!"

Juu ja Ei!
Montakohan kertaa olen vetänyt tämän esille?

"Kuntaliitosnaimakauppa on hyvä tai se on huono.

Jos on osaavat ihmiset kokoamassa palvelut ja toiminnot yhteiseksi hyväksi, jos on oikeat rahalliset raamitukset ja kustannustietous plus selkeät perustelut tekemisille ja muutoksille, niin kuntaliitos voi olla ihan ok. Mutta jos tullaan, mennään kohelletaan miten sattuu, jos vallan käyttö alkaa tavallisesta kuntalaisesta tuntua mielivallan käytöltä ja jos siihen tuntumaansa tavallinen kuntalainen saa kuittauksen, jotta "rapatessa roiskuu" niin sanon, jotta nou hyva! Nou-Nou!"

Löytyy täältä: http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

plus salolaista ( kuntaliitos 1.1.2009-) lakkautuslistaa.

Mitähän tähän nyt vielä esille nostais?
No vaikka yhtä valtuutettua: http://www.raimohonkanen.net/

Eli saa sitä SuomiKartan rajoja vedellä vaikka Helsingistä Utsjoelle, jos sillä saavutetaan Vahva PerusKunta! Mutta kun se mokoma ei riitä! Tarvitaan osaajat liitoksen toteuttamiseen. Ei se iso rahakasa mitään ratkaise. Jos on tumpelot kassan käyttäjät = asioitten esittelijät ja viel tumpelommat päättäjät ( uskovat mitä esittelijä sanoo) niin siinä käy huonosti!

Meillä on viel tämäkin:
http://www.sss.fi/uutiset/309331.html
Mutta ei Nokia ole kuntaliitoksemme murheenkryyni.
Kannattaa lukea mitä Honkanen on kirjoittanut!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

On jo moninkertaista kierrätystä eri ketjuista, mutta sopii tännekin ja niinhän sitä sanotaan kertauksen olevan opintojen äiti. Tässä on arviointia kuntien ja valtion suhteesta ennen Paras-hankkeen käynnistämistä (siteeraus sivulta 27):
”Ongelmalliseksi kuntien rooli perusoikeuksien valtiotahdolle alisteisina toteuttajina muodostuu kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Käytännössä kuntien rooli on mekaanisen ja valtiolle alisteisen toteuttajan rooli. Tosiasiallinen kehitys on siis kulkenut vastavirtaan julkilausuttujen, kunnallisen itsehallinnon vahvistamista koskevien tavoitteiden suhteen. Nykytila on ristiriidassa myös Suomen ratifioiman paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa. Sen sisältönä on (3. artiklan 1. kappaleen mukaisesti) estää kuntien muuttuminen valtiotahdon mekaanisiksi toteuttajiksi.”

http://www.polemiikki.fi/files/1167-Tutkjulk44_net...

Kuten blogistikin toteaa, "Valtiolta ei ole odotettavissa kunnille lisää apuja, lakiin perustuvia vaatimuksia kylläkin. Kaikkia tehtäviä kunnista ei voi siirtää valtiolle."

Riippuu näkökulmasta onko johtopäätökseni ilkeämielinen vaiko vain huumorluonteinen (tai vielä jotain muuta), mutta tuosta voisi päätellä, että Arkadianmäki on tämän valtakunnan parhaimpia sairauspäivärahoja nauttiva hullujenhuone ;-).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

kati sinenmaa

Lihava ihminen on mahdollisuus. Ihmisen kokoa tule kasvattaa, jotta se pärjää pikku-ukkoja vastaan. Naiset eivät pärjää, koska ovat fyysisesti pienempiä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Neuvostoliitto oli mahdollisuus.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Jari Jakonen

Kaiken oikean perusta on ihminen. Kehittämisen suunnittelun lähtökohta on ihminen. Uudistamisen onnistumisen mittatikku on ihminen. Jotta kuntauudistus voisi onnistua, on siis aloitettava ihmisestä.

Kuntauudistuksen marssijärjestys on siten selvä. On aloitettava siitä lähidemokratiasta. Demokratia on demokratiaa eikä keskusvallan valtaa. Vallan eli rahan on oltava lähellä eikä kasvottoman kaukana.

Ihmisen mittakaavassa kaavaillaan ensin kylän, korttelin, ... ihmisten kesken asioita kuntoon KyläPäällikkö-mallissa konseptoidulla tavalla. Kyläkokousten päätöksiin muilla ei ole sitten nokan koputtamista, vaan muut väliportaat ja keskukset kumartavat KyläPäällikköä, koska raha ohjautuu Halkilahden konseptissa kuvatulla tavalla.

Ihmisen mittakaavassa väliportaat ja keskukset löytävät sitten paikkansa, kokonsa ja muotonsa kyllä itsestään mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Ne kun rakentuvat palvelemaan ihmistä KyläPäällikkö-mallissa.

Toisten kanssa omaksi koetusta kasvaa sitten maan, ilman ja veden varjelun puolustushenki, luontomme suojeluksi tarvittava tappelutahto - kaveria kun ei nimittäin jätetä.

---

Ville Niinistö kommentoi Halkilahden KyläPäällikkö-mallia: http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

Viktor Flinkkilä

Espoo ja Kauniainen ovat hyviä esimerkkejä vahvoista kunnista. Ei ole mitään järkeä liittää niihin heikkoja Vantaata eikä Halsinkiä.

Käyttäjän hesejp kuva
Heikki Pulkkinen

Kauniainen on vahva kunta. Kuntauudistus-politiikka tahtoo usein unohtaa, että kaikki eivät voi sinne muuttaa. :) Ja on myös Helsingin etu, että muuallakin maassa voidaan asua. Verontasausjärjestelmän kritikointi on halpaa populismia ja älytöntä katkeruuden lietsontaa.

Käyttäjän hesejp kuva
Heikki Pulkkinen

Tähän saakka tehdyt kuntaliitokset eivät ole tuoneet säästöjä, se tiedetään.

Kuntauudistus tarvitaan, mutta sen kysymyksenasettelun tulee olla palveluiden järjestämisessä enemmän kuin kuntien lukumäärässä tai koossa.

Kuntauudistusta ei tule tehdä puoluepoliittisista syistä, ei itsetarkoituksellisista eikä ideologisista syistä.

Kuntaliitokset ja kuntien määrän tavoitteet (70-100) tuoksuvat itseistarkoituksellisuudelle hyvin voimakkaasti, kun otamme huomioon esim. sosiaalidemokraattien käymän satavuotisen sodan maalaisliitto-keskustaa vastaan. Taka-ajatuksena onkin maanviljelijöiden määrän vähentäminen entisestään. Tapa talonpoika päivässä, ja pellot pakettiin. Monet pienet kunnat ovat yritteiläisyyden, maatalouden ym. elinkeinojen puolesta hyvin varakkaita alueita ja työpaikkaomavaraisuus voi olla jopa yli 100% niin uskomatonta kuin se on. Ei siellä ole sosiaalitoimen tuella rakennettu omakotitaloja kaikkineen. Suurissa kaupungeissa on vuokrakasarmeja ja köyhäilistökortteleita, kun ei muuta ole antaa. Sitäkö halutaan lisää? Kaupungistaminen tuo myös kaupungin ongelmia, mitkä eivät suinkaan ole halpoja.

Nyt ei siis tarvita vääntöä kuntien lukumäärästä, vaan taloudesta, palveluista ja yritteliäisyydestä. Kuntakokoa kasvattamalla ei terveys- ja sosiaalipalveluita turvata.

Toimituksen poiminnat